Tomohon - Kinilow III
Päiväkirja 18.9. - 21.9. Lomarytmimme täällä Minahasan ylängöltä on ollut seuraavanlainen; joka toinen päivä kokopäiväretki ja joka toinen päivä resorttipäivä.Pitkään aikaan ei ole tullut luettua niin paljon. On se nykyään niin metkaa, kun voi lukea täällä meidän elektronisia lehtiäkin ja niitähän piisaa ( hesari, tähdet ja avaruus, tiede, tieteen kuvalehti, national geographic ). Olen nauttinut rauhallisista kehon tasapainoharjoituksista ja tehnyt ahkerasti jalkajumppaa vasemman kantapään Haglundin deformiteettivaivan vuoksi. Jari on työstänyt ahkerasti valokuvia, joita on otettu useita satoja joka päivä. Eilen olimme kävelemässä riisipelloilla ja siellä oli sellainen keidas ; uimapaikka palmujen ympäröimä, vihreä kuin mikä. Siellä otettiin päivän paras valokuva. Valokuva ihanasta vesipuhvelista. Katsokaapa itse tuo kuva, mikä tunnelma!
Trooppisella alueella ja dry seasonin aikaan kun täällä olemme, ilma on suosinut. Ei sadetta. Ja toisaalta tämä vuoristoilma näillä leveysasteilla hieman päiväntasaajan yläpuolella ( päiväntasaaja itse asiassa halkoo Sulaweden) on erittäin miellyttävä.Illaksi ja yöksi viilenee niin, että huoneessa ei tarvitse viilennyksiä, ei tuuletinta, vaikka sekin katosta löytyy. Hyttysiä on yllättävän vähän,mutta hyttysaineita on käytetty ja tietenkin popsimme Malaronea. Mitään mahavaivoja ei ole ollut - ruoka on todella tuoretta ja kasvisvoittoista, kala hyvää.
Tämä clock around eläinmaailman sirkutus, liverrys, kurnutus, vihellys on musiikkia korville. Eräänä päivänä viidakossa kävellessämme tuntui melkein siltä, että puihin oli kiinnitetty sellaisia äänenvahvistimia, kaiuttimia, niin voimakasta lintujen ääntely oli. Jos Suomessa keväällä aikaisin aamulla menee metsään ja ajattelee, että voi miten paljon lintujen ääniä, voin sanoa, että tästä äänimaailmasta se on häivähdys.
Linnuista jos vielä jatkan, törmäsimme vesipuhvelin ja linnun ( valkoinen iibis) kaveriliittoon; siellä ne kaksin aina pellolla kuljeskelevan, lintu köpöttelevee vieressä ja noukkii kai matoja kohteesta,josta vesipuhvelin ahmaissut kasan ruohoa.
Pohjois-Sulaweden valtauskonto on kristityt, 80 %. Loput 20 % ( suurin osa heistä muslimeja) elää
sulassa sovussa keskenään. Muutoinkin ihmisten välinen elo täällä on erittäin toisia
kunnioittavaa. Kirjoissa lukeekin, että nämä ovat sellaisia smiling people. Kyllä olisi suomalaiselle kurttuotsalle täällä paljon opittavaa. Turismia on vähän ja monet eivät osaa englantia. Hollantilaisten pitkän siirtomaavallan vuoksi vanhemmat ihmiset saattavat osata edelleen jnkv saksaa.
Historian havinaa oli eilen, kun kävimme luolissa, jotka rakennettiin Japanin hyökätessä Indonesiaan toisen maailmansodan aikaan. Aika pelottavia, syviä, pitkiä luolia ja isolla alueella. ja ankeita vankityrmiä! Nyt siellä asui mm. lepakoita ja lintuja puhumattakaan aika kammottavista isoista hämähäkeistä, joita opas meille taskulampulla bongasi. Jari huomauttaa, että hämähäkki oli naapurin kissan kokoinen mutta kiltimpi kyllä.
Nature reserve-retki Tangkoko-Batuangus-luonnonpuistoon oli mukava.130 km automatka ja 3 tuntia, yhteen suuntaan. Jos haluaa liikkua Sulawedellä ristiin rastiin, on varauduttava pitkäkestoisiin siirtymiiin.Tuossa toissailtana jututin nuorta hollantilaispariskuntaa, jotka tulivat naapuriresorttiin Tokean saarilta. Lauttamatka sieltä mantereelle 13 tuntia aika vaatimattomassa paatissa ja 9 tuntia autossa eli siitähän tulee sitten 22 tuntia. Ajateltiin Jarin kaa, että ei ehkä enää meille viisikymppisille...
Mutta siis tämä nature reserve. Ennen viidakossa kävelyä pulahdus mereen snorklaamaan ja sitten
oppaan kanssa talssimaan viidakkoon. Oli kiva nähdä laiskiaisia puussa. Ja apinat, eivät ole ollenkaan sellaisia kuin esim. Thaimaan turistikohteissa, joissa änkeävät jopa laukuille ja kerjäävät makupaloja, vaan ihan siellä omissa oloissaan, ei ne meistä välittänyt mitään! Jari sai muutaman tosi hyvän kuvan Celbesinkummituseläimestä, Tarsius Tarsier, tsekatkaa kuvasta.
Uusille tulivuorilla emme ole päässeet kiipeämään (Lokon, Sopitan ), koska ne ovat tällä hetkellä aktiivisia ja nousureitit sinne on suljettu. Mutta tulivuoria voi ihailla heti resorttirespan edestä -Mt Lokon on siinä ihan edessä. Upea. Henkeäsalpaava.
Ja paljon muutakin on tullut nähtyä. Häitä ja hautajaissaattuetta, kuumia lähteitä, joissa paikalliset kypsentää ruokaa, tulivuorikraatereihin syntyneitä järviä, hautausmaita, talonrakennusta, dreijausta. Jari lisää, että paikallisilla on tapana uitaa kanoja kuumissa lähteissä, jonka jälkeen niistä irtoaa sulat helposti, jonka vuoksi eräänkin lähteen vieressä oli melkoinen sulkasato.
Ja lopuksi muutama sana Tomohonin ruokatorilla. Luettuamme etukäteen lihaosaston tarjonnasta
( rottia, kissoja, koiria, apinoita, käärmeitä, liskoja, kalaosasto) hieman mietitytti se tunnelma ja haju? ja siisteys? Mutta toisin kuin Balilla 25 vuotta sitten voin sanoa, että todella siisti tori ja maassa maan tavalla ruoka-aineiden suhteen. Mutta että koiria, ne kiersin kaukaa! Ja jos on hiukankin perehtynyt trooppiisiin sairauksiin ja eläimestä ihmisiin siirtyviin tauteihin, ei voisi kuvitellakkaan syödä sellaisia kuin lepakot ja apinat. Se oli kyllä kovin surullista, että pyydystävät myös riuttahaita - ne putsaavat riutoilta kuolleita ja heikkokuntoisia yksilöitä ja ovat osa riuttatasapainoa, eivätkä ne myöskään hyökkää ihmisten kimppuun.
Kovin mukavaahan tämä on ollut, kun ei ole mihinkään kiire eikä ole mitään pakollista.Tuossa eräänä päivänä ihasteltiin ja kuvattiin puolisen tuntia isoa kiiltävän tummanvihreää sarvikuonokasta - Suomessa tuskin se olisi mahdollista (no on se sanoo Jari).
Tämä clock around eläinmaailman sirkutus, liverrys, kurnutus, vihellys on musiikkia korville. Eräänä päivänä viidakossa kävellessämme tuntui melkein siltä, että puihin oli kiinnitetty sellaisia äänenvahvistimia, kaiuttimia, niin voimakasta lintujen ääntely oli. Jos Suomessa keväällä aikaisin aamulla menee metsään ja ajattelee, että voi miten paljon lintujen ääniä, voin sanoa, että tästä äänimaailmasta se on häivähdys.
Linnuista jos vielä jatkan, törmäsimme vesipuhvelin ja linnun ( valkoinen iibis) kaveriliittoon; siellä ne kaksin aina pellolla kuljeskelevan, lintu köpöttelevee vieressä ja noukkii kai matoja kohteesta,josta vesipuhvelin ahmaissut kasan ruohoa.
Pohjois-Sulaweden valtauskonto on kristityt, 80 %. Loput 20 % ( suurin osa heistä muslimeja) elää
sulassa sovussa keskenään. Muutoinkin ihmisten välinen elo täällä on erittäin toisia
kunnioittavaa. Kirjoissa lukeekin, että nämä ovat sellaisia smiling people. Kyllä olisi suomalaiselle kurttuotsalle täällä paljon opittavaa. Turismia on vähän ja monet eivät osaa englantia. Hollantilaisten pitkän siirtomaavallan vuoksi vanhemmat ihmiset saattavat osata edelleen jnkv saksaa.
Historian havinaa oli eilen, kun kävimme luolissa, jotka rakennettiin Japanin hyökätessä Indonesiaan toisen maailmansodan aikaan. Aika pelottavia, syviä, pitkiä luolia ja isolla alueella. ja ankeita vankityrmiä! Nyt siellä asui mm. lepakoita ja lintuja puhumattakaan aika kammottavista isoista hämähäkeistä, joita opas meille taskulampulla bongasi. Jari huomauttaa, että hämähäkki oli naapurin kissan kokoinen mutta kiltimpi kyllä.
Nature reserve-retki Tangkoko-Batuangus-luonnonpuistoon oli mukava.130 km automatka ja 3 tuntia, yhteen suuntaan. Jos haluaa liikkua Sulawedellä ristiin rastiin, on varauduttava pitkäkestoisiin siirtymiiin.Tuossa toissailtana jututin nuorta hollantilaispariskuntaa, jotka tulivat naapuriresorttiin Tokean saarilta. Lauttamatka sieltä mantereelle 13 tuntia aika vaatimattomassa paatissa ja 9 tuntia autossa eli siitähän tulee sitten 22 tuntia. Ajateltiin Jarin kaa, että ei ehkä enää meille viisikymppisille...
Mutta siis tämä nature reserve. Ennen viidakossa kävelyä pulahdus mereen snorklaamaan ja sitten
oppaan kanssa talssimaan viidakkoon. Oli kiva nähdä laiskiaisia puussa. Ja apinat, eivät ole ollenkaan sellaisia kuin esim. Thaimaan turistikohteissa, joissa änkeävät jopa laukuille ja kerjäävät makupaloja, vaan ihan siellä omissa oloissaan, ei ne meistä välittänyt mitään! Jari sai muutaman tosi hyvän kuvan Celbesinkummituseläimestä, Tarsius Tarsier, tsekatkaa kuvasta.
Uusille tulivuorilla emme ole päässeet kiipeämään (Lokon, Sopitan ), koska ne ovat tällä hetkellä aktiivisia ja nousureitit sinne on suljettu. Mutta tulivuoria voi ihailla heti resorttirespan edestä -Mt Lokon on siinä ihan edessä. Upea. Henkeäsalpaava.
Ja paljon muutakin on tullut nähtyä. Häitä ja hautajaissaattuetta, kuumia lähteitä, joissa paikalliset kypsentää ruokaa, tulivuorikraatereihin syntyneitä järviä, hautausmaita, talonrakennusta, dreijausta. Jari lisää, että paikallisilla on tapana uitaa kanoja kuumissa lähteissä, jonka jälkeen niistä irtoaa sulat helposti, jonka vuoksi eräänkin lähteen vieressä oli melkoinen sulkasato.
Ja lopuksi muutama sana Tomohonin ruokatorilla. Luettuamme etukäteen lihaosaston tarjonnasta
( rottia, kissoja, koiria, apinoita, käärmeitä, liskoja, kalaosasto) hieman mietitytti se tunnelma ja haju? ja siisteys? Mutta toisin kuin Balilla 25 vuotta sitten voin sanoa, että todella siisti tori ja maassa maan tavalla ruoka-aineiden suhteen. Mutta että koiria, ne kiersin kaukaa! Ja jos on hiukankin perehtynyt trooppiisiin sairauksiin ja eläimestä ihmisiin siirtyviin tauteihin, ei voisi kuvitellakkaan syödä sellaisia kuin lepakot ja apinat. Se oli kyllä kovin surullista, että pyydystävät myös riuttahaita - ne putsaavat riutoilta kuolleita ja heikkokuntoisia yksilöitä ja ovat osa riuttatasapainoa, eivätkä ne myöskään hyökkää ihmisten kimppuun.
Kovin mukavaahan tämä on ollut, kun ei ole mihinkään kiire eikä ole mitään pakollista.Tuossa eräänä päivänä ihasteltiin ja kuvattiin puolisen tuntia isoa kiiltävän tummanvihreää sarvikuonokasta - Suomessa tuskin se olisi mahdollista (no on se sanoo Jari).
Lepohetki Tangkoko-Batuangus-luonnonpuistossa
Snorklaamassa luonnnonpuiston rannalla
Snorklaamassa luonnnonpuiston rannalla
Beachin yllä roikkuu vihreys
Puustapudonnut I
Aivot lepää
Jartsa keikistelee
Puusta pudonneita II
Puusta pudonneita III
Paikalliset grillaa tyylillä
ja sitten viidakkoon
Viidakon kukka
Celebesin musta-apina I
Celebesin musta-apina II
Celebesin musta-apina III
Opas ja Kaisu ihmettelee
Celebesin musta-apina IV
Celebesin api..eiku Jartsa
Kukkapurkkiin ja kotiin
Tyvi
Kus-Kus eli marsupil eli jonkinlainen laiskiaisen
näköinen pussieläin
Tarsius tarsier
Edellisen kotipuu
Tarsier syö ison heinäsirkan
Orava
Sarvikuonokas I
Sarvikuonokas II
Maastopyöriä
Vesipuhveli iskee silmää
Kukka
Paikallistie viidakkoon
Jotakin siellä on
Mt. Lokon
Mt. Manado Toa
Mt. Klabat
Kaisu
Onneksi on tienviitat
Kaksi suurta Jartsa ja Klabat
Pisang eli banaani
Taas kukka
Vaalit on tulossa tai menossa
Mää sitten inhoan käärmeitä
"Tietäni mä kuljen kuljen kuljen, tietä kuljen silmin aavoimin..."
Heinää
Meriheinää vuorella
No kukka
Iloisia matkamiehiä
Pikku Kissa saalistaa
Työt on ohi kotia kohti
Kaupan takahuoneessa pentuja molemmat
ja molemmat yritti syödä samaa ruokaa
Treenikaverit
Majapaikkamme
Aurinko laskee Mt Lokonin ja Mt. Empungin väliin
Sitten Tomohonin torille
Luomu pisangeja
Iloisia vihannestorilaisia
Tomaatit on pieniä ja hyviä
Papuja
Kaikkea on myytävänä
Chili
Kuivattuja pikkukaloja niistä tehdään hyviä kakkusia
Jotain syötävää
Vilinää torilla
Väriä
Kiire eteenpäin
Jauhettua kookkosta
Loputtomiin vihanneksia
Lisää vihanneksia
Munamestari
Jauhoja
Jotakin juuria
Babi
Paistettuja rottia
Pätkitty Phyton
Paistettuja jotain
Punaisella marinaadilla maustetut ja
paistetut kalat
Vihanneksia
Kaloja
Lisää kaloja
Kaloja tunketaan uuniin
Kalaa, kalaa
Erittäin ison kalan pää
Vihanneksia joita täällä syödään tosi paljon
Hedelmiä mm. Salakeja
Maapähkinöitä
Kukkon myyjiä
Sitten tutustuttiin talotehtaalle. Tämä komeus maksaa
25 000 €
"Ancestor's grave"
Pöö
Toinen Pöö
Mt. Lokon amphiteatterilta nähtynä
Amphiteatteri
Riisipellot
Mt. Lokon
Majoitus Tondanon järvellä
Tondano Lake
Ujo tyttö "Mitu" Restoran Danau Tondono terassilla
Mikä sinun nimi on?
"Mitu"
Savipajassa
Kuumalähde, jossa paikalliset keitteli kanoja
ja tälläinen jälki siitä jää
Mutalähde
Paikallinen rouva antoi kaisulle kuumassalähteessä keitetyn maisssin
Iloinen pariskunta
Hevonen on raskaana - toivottavasti
Kuuma lähde johon olisi voinut mennä uimaan
muttei menty
Mainiot riisivainiot kuumien lähteiden vierellä
Lisää lähteitä, porukka pesi itsensä täällä
"Pick of the day"
Jotenkin näitä nyt vaan riitti
Kahville Danau Linowille
Siisti paikka
ja tosi kaunis
rikkipitoinen vesi
